keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

XC:tä, duathlonia, triathlonia ja maantietä

Parin viime viikon aikana numerolapun kanssa on tullut edettyä eri lajien parissa useampaan otteeseen. Vajaaseen kahteen viikkoon mahtui neljä eri kisaa ja päälle vielä yksi kisakamoissa ajettu harjoitustempo, joten hieman tehokkaampaa menoa on ollut viime aikoina kropalle tarjolla.

Lukuvuoden viimeisellä viikolla 25.5. tiistai-iltana Kempeleen Köykkyrissä ajettiin PK teamin järjestämä paikallisen XC-Cupin kisa. Olen aina tykännyt Köykkkyrin monipuolisesta ja vauhdikkaasta reitistä, eikä järjestäjän merkkaama reitti pettänyt tälläkään kertaa odotuksia. Oli nopeaa ja vauhdikasta polkua, laskettelurinteen kipuamista ja hyppyri siltaa:).  Kisa sujui hyvin, vaikka heti ensimmäisellä polulla tulikin vähän ruuhkaa ja Orvolan Sarin selkä katosi hetkessä näkyvistä. Syke paukutteli lähes koko 40 minuutin kisan ajan hieman anaerobisen kynnyksen yläpuolella, mutta silti meno oli helpon oloista ja kivaa. Kisasta jäi varsin hyvä fiilis mukavan reitin ja hyvän ajojalan ansiosta.

Keskiviikkona palauttelin kisasta lyhyellä tunnin mittaisella cyclocross lenkillä, jotta torstaina jaksaisi taas. Helatorstai aamuna pakkasinkin  reppuun juoksukengät ja ajelin tempopyörällä Valkiaisjärvelle OTC:n perinteiseen harjoitusduathloniin. Olen ollut samalla reitillä kisatussa duathlonissa mukana aina varmaankin viimeiset viisi vuotta, joten harjoituskisa toimii hyvänä kontrollina omasta kevätkunnosta.  Matkoina OTC:n duathlonissa on 4,5km juoksua + 19km pyöräilyä (peesikielto) + 4,5km juoksua. Parhaat paukut olivat tainneet kulua jo tiistaina ajettuun XC kisaan, kun meno tuntui vähän innottomalta. Edellisvuoteen nähden parannusta loppuaikaan tuli vajaa minuutti, mikä tuli pelkästään pyöräosuudelta, juoksujen jäädessä vähän heikommaksi. Hyvä treenikisa tuli kuitenkin tehtyä ja osallistujiakin oli sen verran, että aina näkyi edessä selkä, jota tavoitella.(Tulokset ja kuvia)

Toukokuun viimeisenä viikonloppuna juhlittiin kouluvuoden loppumista ja olo oli koko viikonlopun hyvin väsynyt, joten viikonloppu meni lepäilyn merkeissä. Alkuviikosta lenkkeilyhaluja onneksi alkoi taas löytymään, ja hyviä treenejä tuli tehtyä. 10km harjoitustempokin kulki keskiviikkona ihan kivasti, jääden vain 4 sekuntia ennätyksestä. Perjantaina suuntasin kohti Vantaata, jossa lauantaina kisattiin Vantaa triathlon. Osallistuin itse peesivapaaseen pikamatkan lähtöön, jossa kisaajien määrällä ei varsinaisesti juhlittu, mutta kovia menijöitä oli kuitenkin lähtölistalla sen verran, että ihan kunnon kisa oli luvassa.  Uinti meni osaltani hieman alakanttiin, niinkuin viimevuonnakin kauden ensimmäisessä kisassa. Kisavaihdetta ei vain löytynyt ja samaa vauhtia olisi voinut pitää ties kuinka pitkään. Onneksi asia todennäköisesti korjaantuu, kunhan pääsee tekemään muutaman avovesitreenin. Pyöräilyssä muodostui ensimmäisen 7km:n kierroksen jälkeen seitsemän  naisen porukka, jossa vetohaluja ei enää löytynyt kenelläkään. Lenkkivauhtia siis ajeltiin juoksuvaihtoon, vaikka takaa tulleessa ryhmässä tiedettiinkin olevan kovia juoksijoita.  Juoksuosuus tuntui todella raskaalta, jalat eivät nousseet ja raskas juoksureitti mäkineen ei ainakaan vauhtia lisännyt. Vasta viimeisellä kahdella kilometrillä tossu alkoi nousemaan vähän paremmin ja matka tuntui etenevän. Sijoitus oli lopulta 6. Ensiviikonlopun SM-kisaan jäi siis reippaasti parannettavaa. Tulokset täältä.

Sunnuntaina 8.6. oli vuorossa yksin kesän klassikoista, nimittäin Porvoon ajot. Naisten kisan ratkaisu tapahtui käytännössä heti startin jälkeen, kun yksi naisista heitti mukulakiviosuudella pahannäköisen voltin. Kolme naista pääsi tästä 16-vuotiaiden poikien kanssa karkuun muilta ja kun yhteistyö karkulaisten kiinni ajamiseksi hyytyi ensimmäisen kierroksen jälkeen, oli palkintosijat jo jaettu. Itsellänikin alkoi tuntumaan polvitaipeessa jotain kummaa kipua (jota tuntunut aiemmin vain
 maastopyörällä mäkiä kiivetessä), joten myös oma motivaatio ajamiseen laski. Maaliin ajeltiin lopulta siis melko rauhallisesti. Loppukiri irtosi kuitenkin jotenkuten ja Lopputuloksissa olin 7. Maaliintuloni jälkeen kisapäivä kuitenkin parani hetkessä huomattavasti, kun Juha vilahti  ohi selvässä irtiotossa kahden muun kuskin kanssa. Tuli hieman kiire huoltohommiin! Miesten irtiotto ajettiin seuraavalla kierroksella kiinni, mutta jännitettävää riitti vielä tämän jälkeenkin ja mikäs sen parempi tapa viettää kesäpäivää kuin kisoja katsellen:)

Porvoon ajot. Kuva: Ilse C.Holm

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti